kibi Jarmo Rinne
Jaikus from kibi
Wednesday, 19 November 2008
-
onnea Kari MOTIVEsta.
Wednesday, 14 May 2008
Thursday, 10 April 2008
-
osallistuminen voi olla luonteeltaan performatiivista eli näyttämään/osittamaan pyrkivää. Joidenkin mielestä (esim. Kulynych) tämä riittää ja on o.k..
Itse en oiken hahmota mitä viilee ajaa takaa. Tarkoitako osallistumista (mielessä kansalaosallistuminentms. omatoimisuus) vai osallistaminen osallistumismahdollisuuksien fasilitointi ja mahdollistaminen ylhäältä käsin (julkishallinnon jne toimesta). Näillä kahdella on vissi ero. Toinen on itse tehtyä ja esim. pe3:n kommentti osuu kohdilleen. Sos. media ja yhdessä tekeminen ovat eri asioita sekä laadullsiesti että vaikuttavuudeltaan kuin virallisten kanavien käyttö. Tämä ei kuitenkaan sulje pois sitä, että osallistuja/toimija ei kokisi omaa tekemistään tekemisen arvoiseksi. Itse/yhdessä tekemine voi olla jo sinällään palkitsevaa ja riittävä insentiivi hommiin ryhtymiseen. Virallisen osallistumisen yhden osallistujan panosta ei oikein voi mitata ja siksi rationaalisen valinnan mallin mukaan esim. äänestäminen on lähes aina järjetöntä, koska yhdellä äänellä ei vaikuteta.
Eli, osallitumisen vaikuttavuutta on objektiivisesti aika hankala mitata tai arvioida. Homma lähtee osallistujasta itsestään ja hänen motiiveistaan.
-
JR: Huom. lukijat. edemokratia-sivuston POlitiikka 1/2008 artikkeliversioiden sivunumerointi ei ole oikea. Huomatkaa tää, jos käytätte viitteinä.
-
JR: vallanjako voi olla joko suoraa tai välillistä. Suoraa se on, jos joku aktio tuottaa itsessään jotakin vaikutusta. Välillistä se on, jos netissä lainehtivat aallot ylittävät muitakin julkisuustasoja/-kenttiä. Jos ajatellaan institutionaalisen politiikan herkkyyttä netti-toiminnalle, niin se lie tällä hetkellä valtaosin välillistä. Tämä siksi, että perinteiset poliyiikan toimijat ovat "kyberavaruuden dinosauruksia" (ks. tarkemmin jo täälläkin mainostettu Politiikka 1/2008, Lorenzo Moscan juttu). Jos taas politiikka nähdään julkisena vaikuttamaan tähtäävänä toimintana, niin silloin vaikutukset ovat useammin suoria. Toki yksittäisen ihmisen toimilla voi olla vaikutusta myös perinteisen politiikan kentille, ei tarvi kuin palauttaa mieliin USAn 2006 vaalien macaca-incident (http://www.washingtonpost.com/wp-dyn/content/article/2006/08/14/AR2006081400589.html), tästä voi katsoa lyhyen analyysin esim. Häyhtoö & Rinne, Politiikka 2/2007 tai viime ek-vaalien Petri Salo-tapaus, jossa Vaasan vaalipiirin kok.ehdokas menetti kolmanneksen edelliskerran äänisaalistaan yhden paikalle osuneen kansalaisen kuvattua Salon vaaliretoriikka ja julkaistessa sitä sekä FST:n että internetin kautta.
Summa Summarum eeron kommentti on paikallaan, siksi että on välttämätöntä erotella ja eritellä sitä miten politiikka mielletään. Tällä on iso merkitys siihen, miten netin merkitys/vaikutus näkyy ja ymmärrettään politiikan kohdalla.
Lopuksi kaikille kiinnostuneille, yllä Tapion mainitsema "meidän nettisivu löytyy osoitteesta: http://www.edemokratia.uta.fi/ siellä on jonkin verran matskua aiheesta (sekä viimeisteltyä että eneämpi vähempi työpapereita)
- jarmo
-
JR. o.k. pannaan, pannaan. Politiikka ei oo vielä ulkona, vasta painoss. Artiikkelijärjestys oli ryssitty ja se pantiin uusiksi, siitä viivästys. Pitäis olla viimeistään ens viikolla ulkona.
- jarmo -
JR: Aihe on kiintoisa. Itse näen, että tuottaa uudenlaisia valta-asetelmia. Julkaisukanavana kenen tahansa ulottuvissa (periaatteessa), halpa ja nopea. Mahdollistaa useiden osallistumisen ja luo ns. multitudea. Esim. olympialaisten avajaisten boikotointi ja sen masinoiminen voisi tapahtua netitse. Lisäksi (hekoheko) netti voi tuottaa uudenlaista kansalaiskontrollia päättäjien suuntaan.
Olemme par'aikaa Tapin kanssa työstämässä paperia web 2.0 kokouksee, jonka voisi josskain vaiheessa lykätä tsekattavaksi. Siitä voisi olla jotakin iloa Karin kysymykseen vastaamisessa.
-jarmo
Monday, 31 March 2008
Comments from kibi